Isäntäväellä on siis kovin vähän treenifilosofiaa, mutta yksi asia, johon olemme alusta saakka pyrkineet, on se, että ei yritetä opettaa liikaa, ainakaan niin kauan kun vähissäkin asioissa on haasteita. Olemme ajatelleet, että Ruskan ei tarvitse oppia mitään ns. ylimääräistä, kunhan se osaa tehdä työnsä metsästyskoirana ja on lisäksi jokseenkin yhteiskuntakelpoinen koira myös kaupungissa, koska sellaista asutamme.
Tässä tämänhetkinen lista asioista, jotka haluaisimme itsemme ja Ruskan omaksuvan - eivät sinänsä missään järjestyksessä:
- Kontakti
- Luoksetulo
- Talutushihnassa kulkeminen ilman, että isäntäväellä on kädet sijoiltaan
- Pysähtyminen
- Istuminen ja maahanmeno, ja niissä paikallaan pysyminen
- Kontakti
- Linnun hakeminen, seisominen ja käskystä ajo (+ pysähtyminen linnun siivittäessä): kaksi ensimmäistä Ruska tuntuu osaavan ihan itsestään, kaksi viimeistä on vielä vähän hakusessa.
- Nouto: Maalta osaa noutaa jo aika täydellisesti, nyt pitäisi vaan jatkaa uimakoulua
- Ja sokerina pohjalla, kontakti... kaikki muu vaikutta helpolta, kun vaan saa koiran kuuntelemaan joka tilanteessa. Helpommin sanottu kuin tehty!
Osaa etsiä ja seistä, ja ainakin viiriäisiä myös syödä... |
Maahanmeno sujuu kun pyydetään... |
...Ja luoksetulo on niin vauhdikas, että emäntä tulee joskus taklatuksi. |
Mutta tylsäksi menisi jos aina vaan treenattaisiin, joten Ruskalla on muutakin tärkeää ohjelmaa.
Esimerkiksi kukkapellossa laukkaaminen on pikkutytölle tärkeää. |
Kuten on myös ojassa kahlaaminen. |
Jokaisen pienen prinsessan pitää osata antaa isille litsari. |
On myös hyvä taito osata samaan aikaan nukkua ja vilkuttaa :) |