Mikäs Ruskalla on?

Viime vuoden taituttua 2012 puolelle olemme olleet kovin tyytyväisiä Ruskan menoon, erityisesti arkena. Upeaa on ollut tietysti saada ekat pudotuksetkin, mutta peruselämisen kannalta enemmän on ollut merkitystä sillä, että Ruska on oppinut rauhoittumaan paremmin (varsinkin fasaanitreeneissä olemme olleet ylpeitä siitä, ettei koira kuumene liikaa), koirapuistossakin on korvat päässä ja kotona ei järsitä seiniä enää kovinkaan usein. Talutushihnassa ei edelleenkään osata kulkea ja toisten koirien vastaantulo on ylitsepääsemättömän ihanaa, mutta ihmisten kanssa Ruska on jo osannut olla sangen fiksusti kotona ja kylässä.


Maltillinen poseeraus, tässä on heilunut vain kamera.

Näin kiltisti ja silmät suurina odotettiin empiiristä koetta synttäripäivänä :)

Mutta mikäs nyt? Murrosikä? Torstaina Russeli oli "mummolassa" (siis emännän vanhempien luona :) iltapäivän ja illan isäntäväen ollessa omissa menoissaan työpäivän päälle. Tuttu paikka ja tuttuja ihmisiä, jotka käyvät lenkitysapunakin melkein kerran viikossa, mutta jostain syystä hoidossa oli nyt niin jännittävää, ettei Ruska osannut ollenkaan rauhoittua, ja pisutkin tulivat lattialle ensin muuten vaan (ei pissalenkkien puutteesta), ja vielä uudemman kerran meidän tultua hakemaan neitiä kotiin. Laskeskelin, että tämä taisi olla ensimmäinen kerta melkein puoleen vuoteen, kun rakonhallinta unohtuu.



Riehakkaampaa menoa, tässä sentään ulkona...

Sama juttu toistui kuitenkin lauantaina, kun vietettiin Ruskan syntymäpäiviä. Vieraiden tullessa ovelle menivät maailmankirjat niin sekaisin, että ilopissat lirahtivat lattialle. Välillä ulos pissalle, mutta sama juttu uudestaan heti, kun ovi seuraavan kerran kävi. Vaikka Ruska rauhoittuikin sammuikin, kun vieraat kävivät pöytään, menivät synttärit noin muuten vieraiden testaamisen merkeissä. Saisiko tätä ihmistä vasten hyppiä? Onko ok, jos kiipeän väkisin tämän syliin? Entä, jos yllätän hyppäämällä syliin sohvan selkänojan yli?

Pikkuisen rasittavaa, mutta tulkintamme on toistaiseksi, että murrosiän piikkiin menee. Eipä silti, ei tuollaista aleta katselemaan, ensin kouhkataan muutama tunti kuin hullu ja välittömästi vieraiden lähdettyä sammutaan, kun kaikki mehut on riehuttu pois. Pidetään silmät auki ja kolinapurkki esillä, eiköhän se tästä...