Yksinolo- ja lenkkiharjoituksia

Joku pennunottajista raportoi tulleensa työpäivän jälkeen kotiin, jossa lattiat olivat säästyneet lätäköiltä ja ipanakin vasta haukotteli päikkäriväsyään pois. No, Ruskan kanssa ei eilinen ensimmäinen puolikas työpäiväyksinolo ihan samanlaista menestystä, häkkiin (ikävä kyllä) oli päätynyt pari pisua ja pieni riiviömme aivan ylikierroksilla isäntäväen kotiutuessa.

Jäi vähän epäselväksi olisiko pitänyt itkeä vai nauraa treenileikkiä yrittäessä Ruskan keskittyessä kaikkeen muuhun paitsi harjoituksiin (edes syötävä palkinto ei motivoinut tarpeeksi). Rauhoittava lääke löytyi kuitenkin yllättäen peltolenkistä, joka on hihnan vuoksi ollut toistaiseksi vähän hankalaa vaikka ulkoilu sinänsä on kivaa. Toisin kuin yleensä, nyt myös menomatka sujui vauhdilla, joskaan ei vieläkään yhtä vauhdikkaasti kuin paluumatka. Ja mikä parasta, Ruska seisoi pellolla hienosti variksia!

Kotona sai sitten isäntäväkikin hengähtää, kun neiti kietaisi itsensä rullalle sohvatyynyn päälle ja sammui. Lasken myös tämän oma-aloitteisen nukahtamisen muualle kuin syliin pieneksi voitoksi :)