Valitettavasti isäntäväki hukkasi jälkimmäisen reissun päälle kameransa, joten kuvia on jaettavaksi vain ekalta käyntikerralta kuukausi sitten. Tällöin treenattiin Alma-äidin ja Vimma-siskon kanssa vaihtelevalla keskittymisellä :) Elävät linnut välillä kiinnostivat ja välillä eivät, mutta kuolleet linnut ja niiden siivet olivat niin ihania, että niistä ei olisi millään viitsinyt luopua...
Alma-emo ihmettelee, minne se Ruska painelee kesken lintujen kyttäämisen |
Ihanaa, siipi! |
Välillä vähän häijymmän näköistä painia Vimma-siskon kanssa, tässä Ruskan vuoro olla alakynnessä |
Kotiläksyksi saimme ihan perushallintaan keskittymistä, sekä noutoesineiden omimiseen puuttumista - isäntäväelle kun ei ole kannattavaa murista. Molempia ollaan harjoiteltu paljon ja molemmat ovat menneet paljon eteenpäin, ainakin meidän mielestä. Lisäksi tietysti lintukontakteja haetaan niin paljon kuin mahdollista kaupunkiresursseilla.
Pentutapaamisessa pari viikkoa myöhemmin treenattiin jos jonkinlaista: hallintaa ja tottelevaisuutta, riistatreenejä sekä verijälkeä, jota ollaan innostuttu nyt tekemään vähän itsekin, koska Ruska tuntuu kovasti pitävän lajista. Helteestä huolimatta Ruska jaksoi koko viikonlopun hienosti, joskin välillä koirakaverit kiinnostivat huomattavasti meitä ihmisiä enemmän.
Parasta on, että molempien kasvattajalla käyntien jälkeen Ruskalla on jotain tuntunut naksahtavan päässä vähän isomman koiran vaihteelle, ja ollaan päästy eteenpäin asioissa, jotka ovat meitä askarruttaneet. Montaa asiaa, kuten korvien löytymistä, pitää tietysti edelleen työstää, mutta ainakin suunta on lupaava. Lisäksi pentutapaamisen jälkeen linnutkin ovat kiinnostaneet ihan uudella tavalla, ja ollaan nähty hienoja riistatöitä muillekin kuin kimalaisille ja västäräkeille ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti